TYÖPAJA / WORKSHOP 1: Tekoälyn rooli kääntämisen ja tulkkauksen opetuksessa. Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja
Minna Ruokonen1, Mari Pakkala-Weckström2, Päivi Kuusi2 ja Maarit Koponen1
1Itä-Suomen yliopisto, 2Helsingin yliopisto
Kieli: suomi / Language: Finnish
Tekoälyn vaikutus yliopisto-opetukseen on noussut keskusteluun kuluneen vuoden aikana, kun laajoihin aineistoihin perustuvia kielimalleja on avattu suuren yleisön käyttöön. Vaikka kielimalleja ei ole tarkoitettu konekääntämiseen, niillä voidaan tuottaa konekäännöksiä antamalla sopivia kehotteita (esim. Jiao ym. 2023). Myös tekoälyn hyödyntäminen kielitaidon kehittämisessä herättää kysymyksiä (esim. Carré ym. 2022).
Tekoälyn roolia kääntäjänkoulutuksessa tarkasteltiin myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opettajien ja tutkijoiden jaoston syysseminaarissa elokuussa 2023 (Koponen ym., tulossa). Osallistujilla oli yhteinen näkemys siitä, että kääntäjänkoulutuksessa on jatkossakin opetettava kääntämisen perusteita, mutta tekoälysovellusten kriittistä käyttöä on otettava mukaan. Joitakin harjoituksia ehdittiin jo ideoida, mutta yhteistä pohdintaa ja keskustelua tarvitaan lisää.
Millaisia ajatuksia tekoälyn integroiminen kääntäjänkoulutukseen sinussa herättää? Millaisia periaatelinjauksia tekoälyn käytöstä olisi tarpeen laatia? Millaisten tehtävien avulla tekoälyn kriittistä ja eettistä käyttöä voisi harjoitella eri kursseilla? Voisiko tekoälykoulutusta tarjota oppilaitosten ja alan järjestöjen yhteistyönä sekä opiskelijoille että alalla jo toimiville kääntäjille ja tulkeille?
Työpajassa mietimme yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin ja ideoimme opetusmenetelmiä ja -sisältöjä. Voit myös ehdottaa etukäteen työpajan vetäjille aiheita tai opetusmenetelmiä, joista keskustella. Työpajan anti kirjataan Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon.
Työpajaan ovat tervetulleita niin kääntämisen ja tulkkauksen opettajat, tutkijat ja (jatko-)opiskelijat kuin käännös- ja tulkkauskentän ammattilaiset. Pyrimme näin vahvistamaan yhteyksiä koulutuksen ja ammattikentän välillä.
Lähteet
Carré, Alice, Dorothy Kenny, Caroline Rossi, Pilar Sánchez-Gijón, & Olga Torres-Hostench 2022. Machine translation for language learners. Teoksessa: Dorothy Kenny (toim.) Machine Translation for Everyone: Empowering Users in the Age of Artificial Intelligence, 187–207. Language Science Press. https://doi.org/10.5281/zenodo.6760024
Jiao, Wenxiang, Wenxuan Wang, Jen-tse Huang, Xing Wang & Zhaopeng Tu 2023. Is ChatGPT a Good Translator? Yes with GPT-4 as the Engine. https://doi.org/10.48550/arXiv.2301.08745.
Koponen, Maarit, Minna Ruokonen & Minna Kujamäki (tulossa) Tekoäly on täällä – mitä tekee kääntäjänkoulutus? Raportti V jaoston syysseminaarista. Mikael 17:1.
TYÖPAJA / WORKSHOP 2: Speculative Research and Translation Fiction
Mattia Thibault
Tampere University
Kieli: englanti / Language: English
Speculative research (Wilkie et al. 2017), is a future-oriented approach that uses speculation as a tool for critical inquiry on the present and to imagine possible alternatives to the current ideological discourses about the future. Speculation, here, is understood as creative imagination of possible futures, not aways likely or even realistic. It is an approach rooted in the use of design as a mean of social critique rather than as enabler of industrial production (Ambasz 1972). Speculative research today has a strong presence in Human-Computer Interaction conferences and publications, steadily building its credibility and rigor (Baumer et al. 2020). Lately, it has been expanding to other fields, such as architecture, anthropology, and semiotics (Thibault 2022).
Speculative research is a creative way to engage with the complexities of social and technological developments, and has much to offer to Translation Studies, a discipline deeply affected by both. At the same time, translations – by nature spaces of interface and mediation between different systems – can be a vantage point to explore such developments critically. This creative and collaborative workshop aims to combine some methods and perspectives of Speculative Research with Translation Studies. In particular the workshop aims to elaborate on the novel concept of “translation fiction” and apply it in practice.
Fictional or inexistent translations have been already engaged in Translation Studies, notably in the form of pseudotranslations – translations of imaginary originals, emancipatory texts that often have the function of commenting on prevailing literary or social practices (Vanacker & Toremans 2016). “Translation fiction” is an experimental concept that indicates translation related to an imaginary context, such as translation from alien languages, from posthuman forms of communication and all sorts of imaginary translations in different contexts. These creative texts are aimed at the free exploration of possible and impossible futures – and at becoming tools of socio-cultural critique of the present (by highlighting, parodying, exaggerating, or shedding light on its contradictions and ideological discourses). The workshop will consist of three parts: an introduction to the main concepts and tools of Speculative Research, a co-creative process, in which participants will create Translation Fictions in small groups, and a final moment of reflection and discussion about the results of the workshop.
Lähteet
Ambasz, E. (Ed.). (1972). Italy: The new domestic landscape: Achievements and problems of Italian design (No. 15). New York Graphic Society Books.
Baumer, E. P., Blythe, M., & Tanenbaum, T. J. (2020). Evaluating design fiction: The right tool for the job. In Proceedings of
Thibault, M. (2022) Speculative Semiotics. Special Issue of Linguistic Frontiers. Volume 5 (2022): Issue 3.
Vanacker, B., & Toremans, T. (2016). Pseudotranslation and metafictionality. Interférences littéraires/Literaire interferenties, (19), 23-38.
Wilkie, A., Savransky, M., & Rosengarten, M. (Eds.). (2017). Speculative research: The lure of possible futures. Taylor & Francis.
TYÖPAJA 3: Yhteyden rakentaminen tai katkeaminen institutionaalisissa vuorovaikutustilanteissa
Eliisa Pitkäsalo ja Taina Pitkänen
Tampereen yliopisto
Kieli: suomi / Language: Finnish
Viestintä erilaisten asiakasryhmien kanssa on keskeinen osa työtä monilla työpaikoilla, esimerkiksi SOTE-alalla. Viestinnän onnistuminen ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta, jos vuorovaikutustilanteen osapuolilla on erilaiset kielelliset valmiudet. Työpajassa tarkastelemme, miten yhteys syntyy tai katkeaa erilaisissa institutionaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset asiointi- tai hoivatilanteet, joissa vuorovaikutuksen toisena osapuolena on johonkin haavoittuvaan ryhmään kuuluva henkilö, jolla on iän, sairauden tai muun vastaavan syyn aiheuttama kognitiivinen häiriö (ks. esim. Hippi, Mäntynen & Lindholm 2020).
Kutsumme työpajaan esitelmiä, jotka käsittelevät vuorovaikutusongelmien taustalla vaikuttavia kielellisiä ja muita tekijöitä sekä mahdollisia ratkaisuja ongelmiin: selkokieltä ja muuta selkoilmaisua, kuvaviestintää sekä muita translatorisia käytänteitä.
Selkoilmaisun ymmärrämme kattoterminä, jonka alle asettuvat verbaalinen, visuaalinen ja multimodaalinen selkoviestintä. Verbaalinen selkoilmaisu on yksi kielensisäisen kääntämisen muoto, joka kattaa selkokielen ja selkopuheen. Visuaaliseen selkoilmaisuun lukeutuvat selkokuvat ja muu visuaalinen sisältö, jolla pyritään selkeämpään visuaaliseen ilmaisuun, ja multimodaaliseen selkoilmaisuun puolestaan esimerkiksi selkovideot ja sarjakuva-asiakirjat, joissa yhdistyy useampi moodi. Selkoilmaisusta hyötyvät edellä mainittujen haavoittuvien ryhmien lisäksi henkilöt, joilla on puutteellinen lukutaito, hahmottamis- tai keskittymisvaikeuksia tai muita neuropsykologisia haasteita (Hirvonen & Kinnunen 2020; Paananen, Lindeman, Lindholm & Luodonpää-Manni 2023). Lisäksi tärkeä selkoilmaisun käyttäjäryhmä on kielenoppijat.
Työpaja koostuu johdannosta ja 15 minuutin pituisista esitelmistä. Kunkin esitelmän jälkeen on varattu aikaa lyhyille kysymyksille ja kommenteille. Työpajan päätteeksi esitelmien antia kootaan yhteen loppukeskustelussa. Ehdotukset työpajaesitelmiä varten lähetetään suoraan järjestäjille (eliisa.pitkäsalo@tuni.fi tai taina.pitkänen@tuni.fi) viimeistään 15.1.2024.
Lähteet
Hippi, Kaarina, Anne Mäntynen & Camilla Lindholm 2020. Vanhuus ja kielenkäyttö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1463. Helsinki: SKS.
Hirvonen, Maija & Tuija Kinnunen (toim.) 2020. Saavutettava Suomi: Kääntäminen ja tulkkaus yhdenvertaista yhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki: Gaudeamus.
Paananen, Jenny, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.) 2023. Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus: Kohti kielellistä osallisuutta. Helsinki: Gaudeamus.
Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 