TYÖPAJA / WORKSHOP 1: Yhteistyöllä tulkkauksen opetus kestävälle pohjalle
Tutta Saalin (Itä-Suomen yliopisto)
Kieli: suomi / Language: Finnish
Tulkkauksen opetus maamme korkeakouluissa on viime vuosina kokenut suuria muutoksia, kun opiskelijamäärät ovat pienentyneet ja tulkkaukseen erikoistunut henkilökunta vähentynyt. Tämä on johtanut kurssien järjestämiseen supistetussa muodossa tai pahimmillaan niiden perumiseen, mikä osaltaan vähentää opiskelijoiden kiinnostusta ja halua sitoutua tulkkausopintoihin.
Työpajan tavoitteena on pienryhmäkeskustelujen avulla ideoida, kuinka voimme edistää tulkkauskurssien tulevaisuudennäkymiä yhteisopetuksen avulla. Aihetta on lähestytty jo aiemmin (ks. Ketola ym. 2021 ja Hartama-Heinonen ym. 2019), mutta käytännön toteutus on vielä lapsenkengissä.
Työpajassa mietitään niin yhteisopetukseen sopivia teemoja kuin etsitään tapoja toteuttaa sitä. Entä korkeakoulujen hallinto, kuinka opetusyhteistyö onnistuu sen rattaissa? Voisivatko yliopistot hyödyntää laajemmin ammattikorkeakoulujen etäopetuskokemuksia ja -tarjontaa tulkkauksen saralla? Ratkaisua odottavat myös käytännön haasteet aikataulujen, työnjaon ja vaihtuvien opetusresurssien kanssa.
Korona-aika on tuonut tulkkauksen opetukseen paljon uutta ja käyttökelpoista, ja tarkoituksena on pohtia myös, miten korkeakoulut pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman ja työelämän tarpeisiin. Mitä osaamista tulevaisuuden tulkeilta vaaditaan? Tähän liittyy olennaisesti opiskelijoiden vertaistuki ja -arviointi, jotka ovat tärkeässä roolissa tulkkausopinnoissa. Edistämällä opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta korkeakoulujen ja opetusryhmien välillä voimme myötävaikuttaa niin laadukkaaseen oppimiseen kuin opettaa heitä työelämälähtöisiin työskentelytapoihin.
Työpaja kestää kaksi tuntia ja lyhyen alustuksen jälkeen jakaudutaan pienryhmiin. Osallistujiksi toivotaan tulkkauksen opettajia, tutkijoita, opiskelijoita sekä tulkkeja. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujille lähetetään Presemo-linkki, jonka kautta voi esittää ennakkotoiveita käsiteltävistä teemoista, kertoa jo toteutuneista yhteisopettajuuksista sekä jakaa aiheen herättämiä ajatuksia.
Lähteet
Ketola, Anne, Sari Hokkanen, Juha Eskelinen, Minna Ruokonen, Miia Santalahti & Anu Viljanmaa 2021. Syysseminaarin satoa: Kääntäjä- ja tulkkikoulutus verkossa – keskusteluja koronakevään kokemuksista. Teoksessa Ritva Hartama-Heinonen, Laura Ivaska, Marja Kivilehto & Minna Kujamäki (toim.) MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, vol. 14, s. 127–138. Saatavissa: https://www.sktl.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/vol/mikael-vol14-2021/ [viitattu 26.10.2022].
Hartama-Heinonen, Ritva, Tiina Holopainen, Anne Ketola, Kaisa Koskinen, Tutta Saalin & Liisa Tiittula 2019.
Syysseminaarin satoa: Kääntäjänkoulutuksen tila ja tulevaisuus – keskusteluja yhteistyöstä ja työnjaosta. Teoksessa: Hartama-Heinonen, Ritva, Marja Kivilehto, Minna Kujamäki & Katja Vuokko (toim.) MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu vol 12, s. 140–154. Saatavissa: https://www.sktl.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/arkisto-archive/mikael-vol-12-2019/. [viitattu 26.10.2022].
TYÖPAJA / WORKSHOP 2: Selkomukauttaminen ja sen strategiat
Marja Kivilehto ja Idastiina Valtasalmi (Tampereen yliopisto)
Kieli: suomi / Language: Finnish
Kääntäjät ovat monipuolisia viestinnän asiantuntijoita, joiden tehtävä on tehdä maailmasta ymmärrettävämpi. Kyse ei ole pelkästään kielimuurien ylittämisestä vaan selkeän ja käyttäjäkeskeisen viestinnän edistämisestä. Kääntäjät adaptoivat, muokkaavat, toimittavat ja yksinkertaistavat tekstejä. Nykyään he myös selkomukauttavat tekstejä. Tässä työpajassa pohdimme ensinnäkin, mitä selkomukauttaminen on ja mikä on sen suhde muihin tekstin muokkaamista koskeviin käsitteisiin (ks. esim. Mossop 2016). Toiseksi tarkastelemme selkomukauttamisen strategioita, joita käytetään mukauttamisen aikana tai joiden käyttämisen lopputulos näkyy selkoteksteissä.
Selkokielen tutkimus on lisääntynyt Suomessa 2010-luvun jälkeen. Selkokieltä on tutkittu enimmäkseen teksti- ja käyttäjälähtöisesti (ks. Hansen-Schirra & Maaß 2020). Tekstilähtöisissä tutkimuksissa on vertailtu yleiskielisistä lähtöteksteistä ja niiden selkomukautuksista koostuvia tekstipareja (esim. Kulkki-Nieminen 2010). On myös vertailtu selko- ja yleiskielen korpuksia, jotta on saatu tietoa kielimuotojen eroista (esim. Valtasalmi 2021). Käyttäjälähtöisten tutkimusten kohteena ovat olleet selkokielen kohderyhmiin kuuluvat kielenkäyttäjät. 2020-luvulla omaksi näkökulmakseen on erotettu myös mukauttajalähtöinen selkokielen tutkimus, joka kohdistuu selkomukauttamisen prosessiin (Hansen-Schirra & Maaß 2020: 10).
Selkotekstejä voidaan mukauttaa yleiskielisistä lähtöteksteistä tai kirjoittaa suoraan selkokielellä. Selkokielen käytölle on tyypillistä kielellinen epäsymmetria, jossa selkotekstejä tuottavat henkilöt, jotka eivät tarvitse selkokieltä itse. Selkotekstien lukijat puolestaan hyötyvät helpotetusta kielestä. Yleiskielisiä lähtötekstejä mukautetaan selkokielen periaatteiden mukaisesti (Selkokeskus 2022). Kieltä mukautetaan helpommaksi myös silloin, kun tekstejä kirjoitetaan suoraan selkokielellä.
Työpajan alussa pidetään seuraavat esitelmät:
- Kivilehto, Marja: Toimittamista, editointia, adaptointia vai selkomukauttamista? Mitä käsitteiden taakse kätkeytyy?
- Valtasalmi, Idastiina: Varo essiiviä! Jyrääkö selkokielen teoria yleiskielen normit?
- Surakka, Maija: Yliopisto-opiskelijat selkotalkoissa. Asiakkaan toimeksiannosta toteutettu selkokielihanke viestinnän opintojaksolla
Lopuksi keskustellaan yleis- ja selkokielisten rinnakkaistekstien käytöstä. Työpajan osallistujiksi toivotaan kääntämisen ja tulkkauksen sekä selkokielen asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita selkomukauttamisesta.
Lähteet
Hansen-Schirra, Silvia & Maaβ, Christiane. 2020. Easy language research: Text and user perspectives. Berlin: Frank & Timme.
Kulkki-Nieminen, Auli. 2010. Selkoistettu uutinen: Lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. Tampere: Tampere University Press.
Mossop, Brian. 2016. ’Intralingual Translation’: A Desirable Concept? Across Languages and Cultures 17:1, 1–24.
Selkokeskus. 2022. Selkokielen mittari 2.0. Helsinki: Selkokeskus, Kehitysvammaliitto. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Selkokielen-mittari-2.0.pdf [viitattu 11.11.2022].
Valtasalmi, Idastiina. 2021. Selkoa ihmisestä: Ihminen-sanan merkitykset ja käyttö selkokielisissä sanomalehtiteksteissä. Sananjalka, 63(63). https://doi.org/10.30673/sja.107345
TYÖPAJA 3: Kohti kestävää tulevaisuutta: translatoristen ammattien tulevaisuuden tutkimuksen työpaja
WORKSHOP 3: Towards sustainable futures: workshop on futures studies of translatorial professions
Kaisa Koskinen (TAU), Juha Eskelinen (HY), Minna Kujamäki (UEF)
Kieli: suomi ja englanti / Language: Finnish and English
Abstract in English below
Tulevaisuudentutkimus on ”tulevaisuutta koskevan intuitiivisen ja muun tietämyksen keräämistä, kriittistä analysointia, luovaa syntetisointia ja systemaattista esittämistä” (Rubin 2004, teoksessa Aalto ym. 2022, s.11). Sitä tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitteluun millä tahansa alalla, joka on ”ristiriitaisten vaikutusten alaisena” (mt.). Tällaisilla aloilla tulevaisuusorientoitunut harkinta on tarpeen, sillä ilman sitä juuri nyt vallitsevat kehityskulut ja (mahdolliset) uhkat heijastetaan myös tulevaisuuteen, ja tulevaisuutta suunnitellaan pelkästään nykyhetken uhkien valossa (Aalto ym. 2022, s.12)
Jatkuvat teknologiset, teolliset ja yhteiskunnalliset murrokset vaikuttavat vääjäämättä myös käännösalaan, jonka toimijat ovat oppineet mukautumaan uusiin tilanteisiin. Muutos näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa, ja niin ammattilaiset, kouluttajat kuin tutkijatkin joutuvat yhä uudelleen miettimään toiminnan muuntuvaa luonnetta, kannattavuutta, tehokasta ja kestävää järjestämistä sekä yhteiskunnan tarpeita. Työpajassa etsimme yhdessä kestävän tulevaisuuden mahdollisia ja toivottavia näkymiä. Tähtäin on asetettu vähän huomista kauemmas, seuraavien sukupolvien olosuhteisiin noin 25 vuoden päästä, ja ajatuksena on kehittää kykyämme huomata ja huomioida niin käännösalaan vaikuttavia megatrendejä (eli globaaleja, pitkäkestoisia ja koko yhteiskuntaan vaikuttavia muutosvoimia) kuin alan heikkoja signaaleja ja edelläkävijöitäkin (ks. Heinonen, Karjalainen, Kurki ja Ruotsalainen teoksessa Aalto ym. 2022, s. 267-288). Samalla kun katsomme kauemmas, on työpajan tavoitteena katsoa myös nykyhetkeen: mitä voimme tehdä nyt mahdollistaaksemme sellaisen tulevaisuuden, jollaista toivomme?
Työryhmässä käytetään osallistavia ennakointimenetelmiä, joiden avulla pyritään yhdessä ja pienryhmissä työskennellen luomaan tulevaisuuden skenaarioita.
Lähteet
Aalto, Hanna-Kaisa, Heikkilä, Katariina, Keski-Pukkila, Pasi, Mäki, Maija & Pöllänen, Markus (toim.) (2022). Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1..
Rubin, Anita (2004) Sanasto. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://tulevaisuus.fi/.
Towards sustainable futures: workshop on futures studies of translatorial professions
Kaisa Koskinen (TAU), Juha Eskelinen (HY), Minna Kujamäki (UEF)
Futures research is the collection, critical analysis, creative synthesis and systematic presentation of knowledge, intuitive and otherwise obtained, about the future (Rubin 2004, in Aalto et al. 2022, p. 11). It is necessary for long-term planning in any field that experiences “conflicting influences” (ibid.). In such fields, future-oriented consideration is necessary because without it, the trends and (potential) threats that exist right now will also be projected into the future, and the future will be planned solely in the light of the threats of the present (Aalto et al. 2022, p. 12).
Constant technological, industrial and social transformations will inevitably also affect the translation industry, where adapting to new situations is nothing new. In the future, professionals, trainers and researchers alike will have to keep on rethinking and reinventing the operations, their profitability, efficient and sustainable organization of the practices and the needs of the society. In the workshop, we will work together to find possible and desirable prospects for a sustainable future. The focus is set on the conditions of the next generations in about 25 years’ time, and the idea is to develop our ability to notice and take into account both the megatrends affecting professional translation (i.e. global, long-lasting forces of change that affect society as a whole) as well as the weak signals and pioneering voices of the field (cf. Heinonen, Karjalainen, Kurki and Ruotsalainen in Aalto et al. 2022, pp. 267-288). While looking further ahead, the aim of the workshop is also to look at the present: what can we do now to enable the kind of futures we hope for?
The workshop will employ participatory methods to create future scenarios together and through small group activities. The workshop will be flexilingual in Finnish and English, depending on the participants’ needs and wishes.
References
Aalto, Hanna-Kaisa, Heikkilä, Katariina, Keski-Pukkila, Pasi, Mäki, Maija & Pöllänen,Markus (toim.) (2022). Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1..
Rubin, Anita (2004) Sanasto. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://tulevaisuus.fi/.
TYÖPAJA 4: Miten integroida ympäristökysymyksiä käännös- tai tulkkauskursseille? Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja
WORKSHOP 4: How to incorporate environmental aspects into translator and interpreter training?
Päivi Kuusi (Helsingin yliopisto), Minna Ruokonen (Itä-Suomen yliopisto)
Kieli: suomi ja englanti / Language: Finnish and English
Abstract in English below
Käännöstutkimuksessa on vasta noin viimeisen kymmenen vuoden aikana alettu tarkastella ekologisia näkökulmia kääntämiseen ja tulkkaukseen (Taivalkoski-Shilov 2021: 6–7). Vielä vähemmän on pohdittu, miten kääntäjänkoulutus voi valmistaa opiskelijoita toimimaan työssään ekologisesti kestävällä tavalla tai miten kääntämisen ja tulkkauksen opetuksessa voisi ottaa ympäristökysymykset huomioon. Esimerkiksi The Interpreter and Translator Trainer -julkaisusta löytyy hakusanoilla ”ecological”, ”environmental” ja ”climate” artikkeleita, jotka käsittelevät laajemmin kääntämisen etiikkaa, kriittistä/voimaannuttavaa pedagogiikkaa tai yhteiskunnallista vaikuttamista (Baker & Maier 2014 [eds], Koskinen 2012, Neves 2022). Nimenomaan ympäristönäkökulmaa tarkastelevia artikkeleita hakutuloksissa ei kuitenkaan ollut.
Millaisia ajatuksia ympäristönäkökulmien integroiminen kääntäjänkoulutukseen sinussa herättää? Onko nykyinen kääntäjänkoulutus ekologista – ja tulisiko sen olla? Haluaisitko pohtia yhdessä, miten lisätä opiskelijoiden valmiuksia tehdä ympäristötietoisia valintoja käännös- ja tulkkausalalla?
Työpajassa mietimme yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin ja ideoimme opetusmenetelmiä ja -sisältöjä, jotka lisäävät opiskelijoiden tietoisuutta ympäristökysymyksistä. Voit myös ehdottaa etukäteen työpajan vetäjille aiheita tai opetusmenetelmiä, joista keskustella. Työpajan anti kirjataan Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon ja lähetetään osallistujille sähköpostitse.
Työpajaan ovat tervetulleita niin kääntämisen ja tulkkauksen opettajat, tutkijat ja (jatko-)opiskelijat kuin käännös- ja tulkkauskentän ammattilaiset. Työkielet ovat suomi ja englanti.
Lähteet
Baker, Mona & Carol Maier 2014 (eds) Ethics and the Curriculum. Special issue of The Interpreter and Translator Trainer 5(1). https://www.tandfonline.com/toc/ritt20/5/1
Koskinen, Kaisa 2012. Public Translation Studies in the Classroom. The Interpreter and Translator Trainer 6(1), 1-20. DOI: 10.1080/13556509.2012.10798827.
Neves, Josélia 2022. Project-Based Learning for the Development of Social Transformative Competence in Socially Engaged Translators. The Interpreter and Translator Trainer [online first]. DOI: 10.1080/1750399X.2022.2084258
Taivalkoski-Shilov, Kristiina 2021. Increasing Ecological Awareness in Translation Studies: A Voice-Based Perspective. Teoksessa Kristiina Taivalkoski-Shilov & Bruno Poncharal (toim.) Traduire les voix de la nature / Translating the Voices of Nature [Vita Traductiva 11]. Montreal: Éditions québécoises de l’oeuvre, 3–22.
How to incorporate environmental aspects into translator and interpreter training?
Päivi Kuusi (University of Helsinki), Minna Ruokonen (University of Eastern Finland)
It is only within the past decade or so that Translation Studies has begun to consider translation and interpreting from ecological perspectives (Taivalkoski-Shilov 2021: 6–7), and they have received even less attention in T/I training. For example, when we searched The Interpreter and Translator Trainer using terms such as “ecological”, “environmental” or “climate”, we found articles on the ethics of translation, critical and empowering pedagogy, and social engagement (Baker & Maier 2014 [eds], Koskinen 2012, Neves 2022), but no articles with an environmental focus. Yet questions such as how to take environmental issues into account in T/I training and how to support T/I students in developing sustainable working practices are arguably crucial in a world on the brink of an environmental breakdown.
What do you think about integrating environmental perspectives into T/I training? Is contemporary T/I training ecologically sustainable – and should it be? Would you like to work out teaching methods for enhancing T/I students’ ecological awareness and skills for making sustainable decisions? Anyone who finds these questions interesting, from T/I teachers, researchers and students to professional translators and interpreters, is welcome to join this workshop. The languages of the workshop are Finnish and English.
After a short introduction, the participants will brainstorm about specific teaching methods or materials that they want to work on. (You are also welcome to contact the workshop organisers in advance and suggest topics.) After the brainstorming, we will form small groups of 3 to 5 participants, with each group drafting a method or material: learning outcomes, preparation needed, and concrete steps to take with the students. The workshop concludes with the presentation of the drafts and a joint discussion.
The produced drafts will be emailed to the participants and saved in the Finnish Database for Teaching Methods in Translation and Interpreting, which is located at the wiki site of the University of Helsinki and intended for the use of T/I teachers at Finnish universities and universities of applied sciences. The Database currently contains ca. 100 descriptions of teaching methods and materials, 17 of which have been translated into English. More information about the Database is available here (in Finnish) and from the workshop organisers, but you need not be a member of the Database to participate in the workshop.
References
Baker, Mona & Carol Maier 2014 (eds) Ethics and the Curriculum. Special issue of The Interpreter and Translator Trainer 5(1). https://www.tandfonline.com/toc/ritt20/5/1
Koskinen, Kaisa 2012. Public Translation Studies in the Classroom. The Interpreter and Translator Trainer 6(1), 1-20. DOI: 10.1080/13556509.2012.10798827.
Neves, Josélia 2022. Project-Based Learning for the Development of Social Transformative Competence in Socially Engaged Translators. The Interpreter and Translator Trainer [online first]. DOI: 10.1080/1750399X.2022.2084258
Taivalkoski-Shilov, Kristiina 2021. Increasing Ecological Awareness in Translation Studies: A Voice-Based Perspective. Teoksessa Kristiina Taivalkoski-Shilov & Bruno Poncharal (toim.) Traduire les voix de la nature / Translating the Voices of Nature [Vita Traductiva 11]. Montreal: Éditions québécoises de l’oeuvre, 3–22.
Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 