Työpajat / Workshops

Yleistä / Overview

Työpajoja järjestetään kuusi ja niiden työkielenä on suomi tai englanti (työpajassa 6 suomi ja englanti). Työpajoihin 4 ja 5 pyydetään esitelmäehdotuksia 17.1.2022 mennessä. Kaikkiin työpajoihin ilmoittaudutaan symposiumiin ilmoittautumisen yhteydessä.

The Symposium has six workshops. Their working language is Finnish, except for Workshop 4, for which the working language is English, and for Workshop 6, which requires the knowledge of both Finnish and English. Workshops 4 and 5 are calling for proposals for short presentations, to be submitted by 17 January, 2022. In addition, registration is required for all workshops in conjunction with symposium registration. 

Työpaja 1: Käännösalan kuva alan ulkopuolella

Työpaja 2: Pintaa syvemmältä: tehdään yhdessä kääntäjän ja tulkin työ näkyväksi

Työpaja 3 : Etänä, lähiopetuksena vai sekä että? Millaisiksi muotoutuvat tulevaisuuden opetusmenetelmät? Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja

Workshop 4: The Role of Translator in the Discourses of Globalization and De-Globalization

Työpaja 5: Kieli kuvassa – visuaalisuus kääntäjän ja tulkin työssä

Työpaja/Workshop 6: Experimental Translation—Expanding the Finnish<>English Translator’s Range of Options

Työpaja 1: Käännösalan kuva alan ulkopuolella

Järjestäjät: Työryhmä NäkyKää (Näkyvyyttä käännösalalle): Jenni Kavén (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto), Minna Kujamäki (Itä-Suomen yliopisto), Maarit Laitinen (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto), Mari Pakkala-Weckström (Helsingin yliopisto), Miia Santalahti (Tampereen yliopisto), Juho Suokas (Itä-Suomen yliopisto), Aino Suoranta (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto), Niina Syrjänen (Itä-Suomen yliopisto), Taina Ukkola (Kieliasiantuntijat ry.) & Erja Vottonen (Itä-Suomen yliopisto)

Käännöstieteellisessä tutkimuksessa on viime vuosina selvitetty kääntäjien omia kokemuksia käännösalan ja heidän oman työnsä arvostuksesta. Näissä tutkimuksissa huomio on kohdistunut siihen, miten kääntäjät ajattelevat ulkopuolisten suhtautuvan kääntämiseen (ks. esim. Ruokonen 2013, Dam & Zethsen 2016). Kääntäjät itse tuntuvat ajattelevan, että kääntämistä ammattina arvostetaan suhteellisen vähän ja siitä myös tiedetään vähän. Tutkimusta, jossa alan ulkopuoliset ovat tutkimuskohteena, ei juuri ole. Sitä on tehty lähinnä käännöstoimiston asiakkaiden näkökulmasta (esim. Havumetsä 2012, Risku ym. 2019), ja tuloksista voi päätellä, että kääntämistä ei aina hahmoteta siten kuin kääntäjät itse toivoisivat.

Ehdottamamme työpajan tavoitteena on koota alan ulkopuolisten käsityksiä ja ajatuksia kääntämisestä ja käännösalasta alan ulkopuolisilta itseltään. Kutsumme työpajaan osallistujiksi yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajia, erityisesti Itä-Suomen yliopiston vetämän HUMUS-hankkeen työelämäyhteistyökumppaneita sekä edustajia muilta tieteenaloilta Itä-Suomen yliopistosta. Kutakin mukaan pyydettävää “ulkopuolista” pyydetään etukäteen levittämään lyhyttä käännösalaan liittyvää kyselyä työyhteisössään, jotta saisimme suuremman joukon näkemyksiä mukaan keskusteluun. Kysely rakennetaan mahdollisimman helposti lähestyttäväksi ja napakaksi, esimerkiksi kääntämiseen liittyvien stereotypioiden ympärille.

Työpajaan mahtuu 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Pienryhmätyöskentelyn tulokset kootaan työpajan lopuksi kaikille avoimessa osuudessa, johon ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lähteet

Dam, Helle and V. & Zethsen, Karen Korning 2016. “I think it is a wonderful job”. On the solidity of the translation profession. The Journal of Specialised Translation 25, 174–187. 

Havumetsä, Nina 2012. The client factor: A study of clients’ expectations concerning non-literary translators and the quality of non-literary translations. Väitöskirja. University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8392-1 

Risku, Hanna, Milosevic, Jelena & Rogl, Regina 2019. Changes in the Field of Translation Project Management: Findings of a Longitudinal Ethnographic Study. Working Paper.  Saatavilla: https://socotrans.univie.ac.at/fileadmin/user_upload/p_socotrans/20190613_Working_Paper_Changes_Risku_Milosevic_Rogl.pdf

Ruokonen, Minna 2013. Studying Translator Status: three points of View. In Eronen, Maria & Marinella Rodi-Risberg (eds.), Haasteena näkökulma, Perspektivet som utmaning, Point of view as challenge, Perspektivität als Herausforderung. VAKKI-symposium XXXIII 7.–8.2.2013. VAKKI Publications 2.Vaasa, 327–338.

Takaisin alkuun / Back to top

Työpaja 2: Pintaa syvemmältä: tehdään yhdessä kääntäjän ja tulkin työ näkyväksi

Järjestäjät: Maarit Koponen, Minna Kujamäki & Minna Ruokonen (Itä-Suomen yliopisto)

Kääntäjän tai tulkin työn näkyvin osa on käännös tai tulke. Ne ovat kuitenkin vain pieni osa työtä: lisäksi kääntäjä tai tulkki neuvottelee asiakkaiden kanssa toimeksiannon ehdoista, perehtyy aihepiiriin ja ratkaisee kääntäessään tai tulkatessaan lukemattomia yksittäisiä ongelmia. Kääntäjät ja tulkit kuitenkin kokevat usein, etteivät ulkopuoliset hahmota tai arvosta työn vaatimaa asiantuntemusta riittävästi (ks. esim. Ruokonen 2019). Kapea käsitys työnkuvasta konkretisoituu myös siinä, että tulkille saatetaan maksaa vain tulkatuista minuuteista tai kääntäjälle käännetyistä sanoista.

Kääntämisen ja tulkkauksen vaatimia kompetensseja on toki pyritty havainnollistamaan monella tavalla (ks. esimerkiksi EMT 2017, Kumpulainen 2016). Nämä mallit eivät kuitenkaan yleensä ole maallikoille tuttuja eivätkä ehkä myöskään riittävän konkreettisia ja havainnollisia. Eräs tapa kuvata kääntäjän tai tulkin työtä olisi jäävuori, josta ulospäin näkyy vain huippu. Jäävuorella on havainnollistettu esimerkiksi kulttuurin käsitettä (Edward T. Hall, kääntämiseen soveltanut esim. Katan 2018) ja lääkärin työnkuvaa (Gandhi 2021). Tämän brittilääkärin idean pohjalta pohdimmekin, voisiko kääntäjän tai tulkin työtä kuvata vastaavalla tavalla: luettelemalla ”pinnan päällä”, mitä näkyy asiakkaalle tai mediassa, ja ”pinnan alla” kaikki, mitä kääntäjä tai tulkki itse asiassa tekee, jotta pinnan päällä näkyvät asiat voivat tapahtua.

Työpajan tavoitteena on pienryhmäkeskustelujen avulla etsiä uusia tapoja havainnollistaa, mitä kääntäjän ja tulkin asiantuntemus on, miksi se vaatii aikaa ja miksi siitä kannattaa maksaa. Työpajan lopputuloksena laaditaan ”kääntäjän ja tulkin jäävuori” eli havainnollistava kuva tai kuvia kääntäjän ja tulkin työn näkyvistä ja näkymättömistä osista. Työpajan jälkeen havainnekuvia pyritään jatkotyöstämään yhdessä alan järjestöjen (SKTL, Kieliasiantuntijat) kanssa niin, että niitä voidaan käyttää kääntäjien ja tulkkien työhön liittyvässä viestinnässä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kuvista voi olla hyötyä myös opetuskäytössä.

Osallistujiksi toivotaan mahdollisimman monipuolisesti sekä kääntäjiä ja tulkkeja että kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

Lähteet

EMT 2017 = European Master’s in Translation – EMT Competence Framework. https://ec.europa.eu/info/resources-partners/european-masters-translation-emt/european-masters-translation-emt-explained_en#documents

Gandhi, Dr. [@drgandalf52] 2021, November 4. Had many requests about my ’Iceberg of General Practice’ image… [Tweet]. Twitter. https://twitter.com/drgandalf52/status/1456249506115239944?s=20.

Katan, David 2018. Defining culture, defining translation. Teoksessa: Harding, Sue-Anne & Ovidi Carbonell Cortés (toim.)  The Routledge Handbook of Translation and Culture. London & New York: Routledge, 17–47.

Kumpulainen, Minna 2016. Learning Translation: An Empirical Study into the Acquisition of Interlingual Text Production Skills. (väitöskirja)Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2235-9.

Ruokonen, Minna 2019. Idealism or cynicism? A statistical comparison of Finnish translation students’ and professional translators’ perceptions of translator status. Teoksessa: Hartama-Heinonen, Ritva, Marja Kivilehto, Minna Kujamäki & Katja Vuokko (toim.) MikaEL 12, 104–120. https://www.sktl.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/arkisto-archive/mikael-vol-12-2019/.

Takaisin alkuun / Back to top

Työpaja 3: Etänä, lähiopetuksena vai sekä että?

Millaisiksi muotoutuvat tulevaisuuden opetusmenetelmät? Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja

Järjestäjät: Päivi Kuusi (Helsingin yliopisto) & Minna Ruokonen (Itä-Suomen yliopisto)

Kuluvana lukuvuonna korkeakoulut ovat vähitellen palaamassa lähiopetukseen – tai pikemminkin jonkinlaiseen hybridimalliin, jossa osa kursseista on verkko-opetuksena tai kursseilla on sekä lähi- että etäosallistujia. Opettajien ja opiskelijoiden kokemukset etä- ja hybridiopetuksen toimivuudesta ja kuormittavuudesta vaihtelevat huomattavasti, mutta digitalisaatio lienee tullut jäädäkseen. Tämä vaatii opettajilta sekä pedagogisen että teknisen osaamisen kehittämistä. (Mäki ym. 2021, Goman ym. 2021.) Samaan aikaan on alettu painottaa opetuksen inklusiivisuutta: on tärkeää kehittää monipuolisia suoritustapoja, joilla opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa itselleen sopivalla tavalla ilman poikkeusjärjestelyjen anomista (Pesonen & Nieminen 2021).

Millaiselta tätä taustaa vasten näyttävät kääntäjänkoulutuksen tulevaisuuden opetusmenetelmät? Panostammeko ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen ja joustaviin suoritustapoihin? Missä määrin viestinnän ja vuorovaikutuksen harjoittelu voidaan siirtää verkkoon, tarvitaanko edelleen lähiopetusta? Miten etä- ja hybridiopetus vaikuttaa korkeakoulujen väliseen opetusyhteistyöhön?

Työpajassa mietimme yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin. Työpajan anti kirjataan Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon.

Työpaja kestää kaksi tuntia, ja se toteutetaan pienryhmissä. Pienryhmien teemoiksi ehdotamme seuraavia:

  • Paluu lähiopetukseen – vai ei sittenkään?
    • Millaiset kurssit soveltuvat etä- tai hybridiopetukseen erityisen hyvin? Entä erityisen huonosti? Miten hybridiopetuksen kuormitusta voi vähentää?
  • Opiskelijoiden muuttuvat tarpeet
    • Millaiset inklusiiviset suoritustavat sopivat kääntäjänkoulutukseen parhaiten? Millaisia hyviä käytänteitä tai kohtaamiasi ongelmia haluat jakaa?
  • Korkeakoulujen välinen opetusyhteistyö (ks. Ketola ym. 2021)
    • Mitä uusia yhteistyömahdollisuuksia etä- ja hybridiopetus avaavat? Miten jo olemassa olevia yhteistyömuotoja voi kehittää?
  • Unelmien kääntäjänkoulutus (vrt. ”unelmien käännöstyökalu”, TY2021)
    • Millainen olisi opiskelijoiden, opettajien, käännösalan ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaava kääntäjänkoulutusohjelma?

Teemat määräytyvät osallistujien kiinnostuksen mukaan, joten mieti etukäteen, mistä teemoista olet kiinnostunut. Myös uusia teemoja voi ehdottaa työpajan vetäjille. Työpajaan ovat tervetulleita niin kääntämisen ja tulkkauksen opettajat, tutkijat ja (jatko-)opiskelijat kuin käännös- ja tulkkauskentän ammattilaiset.

Lähteet

Goman, Jani, Mira Huusko, Kati Isoaho, Anu Lehikko, Jari Metsämuuronen, Niina Rumpu, Hannele Seppälä, Salla Venäläinen & Carola Åkerlund 2021. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen eri koulutusasteilla. Arviointihankkeen osa III: Kansallisen arvioinnin yhteenveto ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 8:2021. Helsinki: KARVI. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2021/04/KARVI_0821.pdf [viitattu 12.11.2021].

Ketola, Anne, Sari Hokkanen, Juha Eskelinen, Minna Ruokonen, Miia Santalahti & Anu Viljanmaa 2021. Syysseminaarin satoa: Kääntäjä- ja tulkkikoulutus verkossa – keskusteluja koronakevään kokemuksista. Teoksessa Ritva Hartama-Heinonen, Laura Ivaska, Marja Kivilehto & Minna Kujamäki (toim.)  MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, vol. 14, s. 127–138. Saatavissa: https://www.sktl.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/vol/mikael-vol14-2021/ [viitattu 10.11.2021].

Mäki, Kimmo, Liisa Vanhanen-Nuutinen, Veera-Sofia Nieminen, Sampo Mielityinen & Vesa Ilves 2021. Digiä ja keitaita – korkeakouluopettajat pandemian paineessa. Helsinki: Haaga-Helia. Saatavissa: https://julkaisut.haaga-helia.fi/digia-ja-keitaita-korkeakouluopettajat-pandemian-paineessa/ [viitattu 12.11.2021].

Pesonen, Henri & Juuso Henrik Nieminen 2021. Huomioi oppimisen esteet: Inklusiivinen opetus korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

TY2021 = Käännösviestinnän opiskelijat voitokkaita kansainvälisessä kilpailussa. Turun yliopiston tiedote 4.11.2021. Saatavissa https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/kaannosviestinnan-opiskelijat-voitokkaita-kansainvalisessa-kilpailussa [viitattu 12.11.2021].

Takaisin alkuun / Back to top

Workshop 4: The Role of Translator in the Discourses of Globalization and De-Globalization

Organised by: Azad Mammadov (Azerbaijan University of Languages) & Nigar Babayeva (Baku Slavic University)

The relationship between translation/interpreting and globalization has been extensively discussed by, for example, Cronin (2003). Globalization and the discourse of globalization that have been constructed based on the global expansion of English (e.g. Blommaert 2010, Xie 2014) pose a serious challenge not only to translation/interpreting and translator/interpreter. Meanwhile, there are still issues of linguistic (e.g. Seidlhofer 2003) and extralinguistic nature (e.g. Wodak & Krzyzanowski 2017) challenging this global expansion of English. Thus, the workshop deals with all these factors, which positively and negatively affect translation/interpreting and translator/interpreter. In this connection, two scenarios can be formulated:

1) The first scenario implies the further spread of English in all spheres of social life on the global level due to the still dominating role of the English-speaking countries in politics, military, economy, science, technology, education and culture.  This scenario is not favorable for the further institutionalization of the global multilingualism and consequently of translation/interpreting and translator/interpreter, resulting in their decreasing role in the world.

2) The second scenario is favorable for translation/interpreting and translator/interpreter as it implies the strengthening of the political trends of isolationism and disintegration, which are quite popular not only in the USA (former US President D. Trump’s policy) and UK (Brexit), but also in the continental Europe (Wodak & Krzyzanowski 2017). In addition, the strong linguistic ambitions of the non-English speaking imperial societies (Russia, China, France) and cultural, including linguistic identities should be taken into consideration as well. This scenario is favorable for translation/interpreting and translator/interpreter as it will obviously make translation and translator/interpreter on demand.

The workshop will consist of an introduction focusing on the two scenarios outlined above, followed by short presentations. We invite colleagues in translation/interpreting studies to submit their abstracts for the short presentations (10 min. for presentation + 5 min. for discussion) to explore the role of translation/interpreting and translator/interpreter in the contemporary world, as well as disadvantages and advantages facing the translator/interpreter in this context.

Proposals for presentations are to be submitted to katu2022@uef.fi no later than 17 January, 2022, using the template that can be found here. The proposal and the subject line of the email must specify that the proposal is for Workshop #4.

References

Blommaert, Jan 2010. The Sociolinguistics of Globalization. Cambridge: Cambridge University Press.

Cronin, Michael 2003. Translation and Globalization. Oxon: Routledge.

Seidlhofer, Barbara 2003. A concept of International English and related issues: from ”Real English! to ”Realistic English!? Strasbourg: Council of Europe.

Wodak, Ruth & Michal Krzyzanowski 2017. Right-wing populism in Europe and USA: Contesting politics and discourse beyond Orbanism and Trumpism. Language and Politics 16 (4), 471-484.

Xie, Shaobo 2014. Translation and the Politics of the Universal. Asia Pacific Translation and Intercultural Studies Journal 1 (1), 2-11.

Takaisin alkuun / Back to top

Työpaja 5: Kieli kuvassa – visuaalisuus kääntäjän ja tulkin työssä

Järjestäjät: Eliisa Pitkäsalo & Maija Hirvonen (Tampereen yliopisto)

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta mitä se kertoo? Kuvissa on usein paljon yksityiskohtia, jotka välittävät monenlaisia merkityksiä. Esimerkiksi symbolit, värit ja kuvien sommittelu voivat johtaa siihen, että eri ihmiset tulkitsevat kuvan sisällön hyvinkin eri tavoin. Multimodaalisen tekstin välittäjän – kääntäjän tai tulkin – on otettava huomioon sekä lähtö- että tulokulttuurin merkkikieli, koska merkitykset ovat opittuja – kulttuurisia ja kulttuurisidonnaisia. Tosin visuaalisten viestien havainnointi perustuu kognitiivisiin ja biologisiin prosesseihin. Kuvia ja visuaalisuutta voi analysoida erilaisten teorioiden avulla (ks. esim. Hirvonen & Tiittula 2020; Oittinen, Ketola & Garavini 2017; Pitkäsalo & Isolahti 2016; Pitkäsalo & Kalliomaa-Puha 2020; Stöckl 2004).

Multimodaalisen viestin välittäjällä on kielellisen osaamisen lisäksi oltava myös muita taitoja: hänen on paitsi tunnettava visuaalisen ilmaisun konventiot myös osattava analysoida ja tulkita visuaalisen aineksen sisältämiä kulttuurisidonnaisia elementtejä ja osattava siirtää niiden välittämiä merkityksiä toiseen kieli- ja kulttuuriympäristöön.

Näihin visuaalisen ja verbaalisen viestinnän eroihin liittyy myös kysymys erilaisten multimodaalisten viestien saavutettavuudesta ja kääntäjien ja tulkkien koulutuksesta. Kuva lisää kielellistä saavutettavuutta: jos esimerkiksi kieli- tai lukutaidottomalle tarjotaan luettavaksi visuaalinen oikeudellinen asiakirja perinteisen asiakirjan sijaan, niin miten verbaalisessa muodossa oleva asiakirja käännetään visuaaliseen muotoon siten, että visuaalinen teksti on mahdollisimman yksitulkintainen? Entä miten kuvailutulkki voi kuvailla esimerkiksi taideteosta näkörajoitteiselle niin, että kuvan merkitykset ja visuaalinen esittämistapa välittyvät, ja miten visuaalinen viestintä vaikuttaa kieltenväliseen tulkkaukseen? Nämä teemat johtavat kysymykseen siitä, miten nyt ja tulevaisuudessa otetaan huomioon viestinnän kuvallistuminen ja millaista koulutusta kääntäjät ja tulkit sen tueksi tarvitsevat.

Työpajassa pidetään viisi 15 minuutin pituista esitelmää, joissa tarkastellaan seuraavia teemoja:

  • kääntäminen kirjoitetusta kielestä kuvaksi tai kuvasta kirjoitetuksi tai puhutuksi kieleksi
  • kääntäminen kuvasta kuvaksi
  • kuvan ja visuaalisuuden rooli kääntämisessä
  • visuaalinen tai kehollinen viestintä, visuaalinen ympäristö ja objektit tulkkauksessa
  • kuvien käyttöön liittyvät saavutettavuuskysymykset
  • kuvallisuuden ja visuaalisuuden opetus ja oppiminen kääntäjä- ja tulkkikoulutuksessa.

Esitelmäehdotukset kirjoitetaan tiedostopohjalle, joka löytyy täältä, ja lähetetään 17.1.2022 mennessä liitetiedostona sähköpostiosoitteeseen katu2022@uef.fi. Sähköpostiviestin otsikkorivillä ja ehdotuksessa on mainittava, että ehdotusta tarjotaan työpajaan 5.

Työpajaan saa tulla keskustelemaan aiheesta myös ilman omaa esitelmää.

Lähteet

Hirvonen, Maija & Liisa Tiittula (2020). Näetkö saman minkä minä kuulen? Audiovisuaalisen viestinnän saavutettavuus ohjelmatekstityksen ja kuvailutulkkauksen avulla. Teoksessa Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.), Saavutettava viestintä – Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. 73–108. Helsinki: Gaudeamus.

Oittinen, Riitta, Anne Ketola & Melissa Garavini (2017). Translating Picturebooks. Revoicing the Verbal, the Visual and the Aural for a Child Audience. New York: Routledge.

Pitkäsalo, Eliisa & Nina Isolahti (toim.) (2016). Kääntäminen, tulkkaus ja multimodaalisuus. Menetelmiä monimuotoisten viestien tutkimiseen. Tampere Studies in Language, Translation and Literature.

Pitkäsalo, Eliisa & Laura Kalliomaa-Puha (2020). Sarjakuvasopimukset – esimerkki oikeudellisen tekstin visualisoinnista. Teoksessa Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.) Saavutettava viestintä – Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä, 183–199. Helsinki: Gaudeamus.

Stöckl, Hartmut (2004). Die Sprache im Bild – Das Bild in der Sprache. Berlin: de Gruyter.

Takaisin alkuun / Back to top

Työpaja/Workshop 6: Experimental Translation—Expanding the Finnish<>English Translator’s Range of Options

Järjestäjä / Organised by: Douglas Robinson (Chinese University of Hong Kong, Shenzhen)

Languages: English and Finnish

Practical translation workshops are typically aimed at helping translators conform more snugly to market demands. This workshop goes the other direction: it helps literary translators working between Finnish and English push the envelope. This is especially useful when translating ”difficult” (especially experimental) works, but as Paul Kussmaul showed in his TAP research back in 1995, radical creativity is also an extremely useful first step in solving difficult translation problems along ultimately more conventional lines.

In this workshop, the participants will work collectively through the differences and problems emerging from two (or arguably three) collage novels: David Markson’s Reader’s Block, its Finnish translation by Kari and Silja-Maaria Aronpuro as Lukijan lukko, and Kari Aronpuro’s Kääntäjän floppi, which is not a translation of Markson but begins by modifying the first three lines of Markson’s novel.

One of the obvious problems one encounters in translating collage novels is that they are typically allusive networks of cultural references that don’t yield easily to traditional translation—though to be sure EN>FI translators have an easier time here, because Finns tend to know a lot more about Anglophone culture than Anglophones do about Finnish culture. The usual solution to cultural references is to build a kind of brief paraphrase or explanation into the text—but that obviously will not work with a collage novel. What to do?

Another interesting problem arises in reading Kääntäjän floppi with the idea of translating it into English, as Kääntäjä appears not only in the title but as a character in the novel, one of three generic characters, along with Päähenkilö (apparently Aronpuro himself) and Lukija. If an actual translator starts adding translator’s notes to explain culture bumps, is the Translator as the voice of those notes the same as the Translator who is a character in the novel? Or is s/he to be thought of as a new character that is being added to the novel (and only speaks in footnotes)? And if s/he is the latter, should s/he be developed as a character with opinions and experiences and so on?

The goal of the workshop is not to produce an English translation but to use the hands-on experience of a translation workshop to give participants a sense of the exciting possibilities of experimental translation—in this specific case with a collage novel that would be very difficult to translate in a normative way.

References

Aronpuro, Kari. 2015. Kääntäjän floppi. Helsinki: ntamo.

Aronpuro, Kari, and Silja-Maaria Aronpuro, trans. 2015. David Markson, Lukijan lukko. Finnish translation of Markson 1996. Helsinki: ntamo.

Kussmaul, Paul. 1995. Training the Translator. Amsterdam and Philadelphia: Benjamins.

Markson, David. 1996. Reader’s Block. Funks Grove, IL, Dublin, Ireland, and London, UK: Dalkey Archive.

Takaisin alkuun / Back to top