Työpajat

Työpaja 1

Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat

Työpajan järjestäjät: Laura Ivaska (Turun yliopisto) ja Sakari Katajamäki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Tekstit eivät ole muuttumattomia monoliitteja, vaan muotoutuvat jatkuvasti – tämä pätee niin romaaneihin, lauluihin, elokuviin kuin muihinkin tekstilajeihin. Tekstin kehityskulku alkaa jo ennen sen julkaisua erilaisten hahmotelmien, versioiden ja korjausten muodossa ja jatkuu julkaisun jälkeen muun muassa uusien editioiden, erilaisten adaptaatioiden tai käännösten kautta. Kääntämisen myötä teksti ylittää kielirajat ja jatkaa monimuotoistumistaan uusissa konteksteissa.

Tekstien syntyprosesseja, muuntumista ja välittymistä tutkitaan tekstuaalitieteiden, kuten tekstikritiikin ja genettisen kritiikin parissa. Vaikka tekstuaalitieteissä kiinnostuksenkohteena ovat samantapaiset ilmiöt kuin käännöstieteessä, vuoropuhelu näiden kahden tieteenalan välillä on jäänyt vähäiseksi. Tämän keskustelupainotteisen työpajan tarkoitus on lisätä dialogia tekstuaalitieteiden ja käännöstieteen välillä. Toivomme mukaan sekä tutkijoita että kääntäjiä keskustelemaan kääntämiseen liittyvästä tekstuaalisesta monimuotoisuudesta, vertailemaan käännös- ja tekstuaaliteiteiden tutkimuskysymyksiä, metodeja ja aineistoja sekä miettimään, mitä annettavaa näillä kahdella tieteenalalla on toisilleen. Työpajassa keskustellaan tekstien monipolvisista syntyvaiheista, monikerroksisuudesta ja erilaisista tavoista muuttua ja välittyä sekä pohditaan kääntäjien roolia näissä prosesseissa.

Työpajaa vetävät Laura Ivaska (Turun yliopisto) ja Sakari Katajamäki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), jotka luovat työpajan aluksi lyhyen yleiskatsauksen käännös- ja tekstuaalitieteiden risteämäkohtiin. Lisäksi lyhyitä (5–10 min) keskustelunavauksia ovat lupautuneet pitämään:

• Hanna Karhu (Helsingin yliopisto/SKS): Otto Mannisen käännöskäsikirjoitukset ja geneettinen kritiikki
• Outi Paloposki (Turun yliopisto): Uudelleensuomennosten taustalla: (uudelleen)ruotsinnokset ja tekstien keskinäiset kytkökset
• Lauri Niskanen (Helsingin yliopisto): Polyfoninen käännösmalli: käännösten ja uudelleenkäännösten moniääninen keskustelu ja vaikutus teoksen tulkintoihin
• Tiina Holopainen (Turun yliopisto): Kun lähtö- ja kohdeteksti esiintyvät samanaikaisesti: moodien keskinäinen dynamiikka tekstitetyssä elokuvassa

Työpaja antaa kääntäjille, kääntäjien kouluttajille ja käännöstieteilijöille näkemyksiä (käännös)tekstien syntyprosessien ja muuntumisen kanssa työskentelyyn. Kääntäjien kouluttajille keskustelu avaa didaktisesti hyödyllisiä tulokulmia kääntämistä koskevaan itsereflektioon.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan avaamaan tätä monitieteistä keskustelua, jota suunnittelemme jo jatkuvaksi seminaarin muodossa syksyllä 2019. Mikäli haluat varata itsellesi jo etukäteen mahdollisuuden pitää työpajassa muutaman minuutin alustus tai vastata yllämainittuihin, ennalta sovittuihin alustuksiin, ota yhteyttä Lauraan (laura.ivaska@utu.fi) tai Sakariin (sakari.katajamaki@finlit.fi) 18.1. mennessä.

 

Työpaja 2

Koulutus tiivistyy, tehoja yhteistyöstä?

Työpajan järjestäjä: Päivi Kuusi (Helsingin yliopisto), Anne Rautiainen ja Minna Ruokonen (Itä-Suomen yliopisto)

Käännösalan koulutus on viime vuosina kokenut monenlaisia muutoksia. Koulutusta on tiivistetty, ja osassa yliopistoja kääntäjänkoulutus on siirretty kokonaan maisterivaiheeseen, mikä vaatii sisältöjen ja opetusmenetelmien uudelleenajattelua. Resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntyneet, vaan päinvastoin henkilökuntaa on vähennetty.

Yhteistyötä tarvitaan siis entistä enemmän. SKTL:n opettajien ja tutkijoiden jaoston syysseminaarissa 2018 toivottiinkin etäopetusyhteistyön mahdollisuuksien selvittämistä ja kehittämistä. Samoin keskusteltiin tarpeesta markkinoida käännösalan koulutusta kandidaattivaiheen opiskelijoille. Koulutuksen tiivistäminen vaikuttaa myös opetuksen sisältöihin ja menetelmiin. Erityisen tärkeää on tutkielmaopetuksen tehostaminen, että opiskelijat valmistuvat määräajassa, vaikka heillä ei olisi aikaisempaa taustaa käännöstieteellisen tutkielman tekemisestä.

Tässä työpajassa kehitetään yhteistyössä keinoja näihin haasteisiin vastaamiseksi. Ideat kirjataan Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon, jotta niitä on helppo työstää edelleen. Lisätietoja varannosta ja liittymisohjeet ovat osoitteessa http://www.sktl.fi/liitto/jaostot/v-opettajat-ja-tutkijat/toiminta/kaantamisen-ja-tulkkauksen-opetu/.

Työpaja kestää kaksi tuntia, ja se toteutetaan pienryhmissä työskennellen. Pienryhmien teemoiksi ehdotamme seuraavia:

• Fyysisistä tiloista kohti digitaalisuutta
  • Etäopetusyhteistyö erikoisalojen käännöskursseilla etenkin, jos ryhmäkoot ovat pieniä tai opettajan on vaikea venyä kaikille erikoisaloille
  • Etäopetusyhteistyö tulkkauskursseilla
  • Etäopetusyhteistyö käännöstoimiston ja käännöstiimin toimintaa simuloivilla kursseilla
  • Etäopetusyhteistyö auktorisoidun kääntämisen opetuksessa (jatketaan marraskuun 2018 esiarviointiseminaarissa aloitettua suunnittelua)
• Kääntäjänkoulutuksen siirtyminen maisterivaiheeseen
  • Miten markkinoida kääntäjänkoulutusta kandidaattivaiheen opiskelijoille, jotka eivät välttämättä tiedä, mitä valmiuksia se antaa verrattuna kielten maisteriohjelmiin?
  • Miten koulutuksen tiivistäminen kahteen vuoteen vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja menetelmiin?
• Tutkielmaopetuksen tehostaminen
• Tutkimusaihe-ehdotuksia
• Ilmianna hyvä gradu: kokoamme luetteloa eri aiheita tai tutkimusmenetelmiä käsittelevistä laadukkaista pro gradu -tutkielmista, joita voi suositella opiskelijoille

Teemat määräytyvät osallistujien kiinnostuksen mukaan, joten mieti etukäteen, mistä teemoista olet kiinnostunut. Myös uusia teemoja voi ehdottaa maaliskuun loppuun mennessä (minna.ruokonen at uef.fi). Työpajaan ovat tervetulleita niin kääntämisen ja tulkkauksen opettajat, tutkijat ja (jatko-)opiskelijat kuin käännös- ja tulkkauskentän ammattilaiset.

Kun nähdään ensin läheltä, on hyvä jatkaa etäältä!

 

Työpaja 3

Ammattikääntäjä (t)iloissaan

Työpajan järjestäjä: Tiina Kinnunen (Kääntäjämestarin kirja), Kaisa Koskinen (Tampereen yliopisto), Minna Ruokonen (Itä-Suomen yliopisto) ja Minna Hjort (Helsingin yliopisto)

Kääntäjä teki virheen – someraivo repesi!

Kone käänsi hassusti – katso hauskat kuvat!

N-sana käännöksessä – törkeää!

Eihän tämä lehteen käännetty juttu edes ole suomea!

 Käännökset ja tulkkeet voivat herättää monenlaisia tunteita niin lukijoissa ja kuulijoissa kuin tekstien tuottajissa eli kääntäjissä ja tulkeissa. Tässä työpajassa pureudutaan molempiin näkökulmiin. Alustuksessa tarkastelemme ensinnäkin tunnetyötä eli tunteiden tunnistamista, tuottamista ja hallitsemista osana translatorista toimintaa ja luomme katsauksen siihen, miten monin tavoin tunteet ovat mukana kääntäjän ja tulkin työelämässä. Lisäksi pohdimme, miten kääntämisestä keskustellaan julkisuudessa: käymme läpi viime aikoina julkisuudessa keskustelua herättäneitä, kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyviä aiheita esimerkkien ja mahdollisesti pienen kyselyn pohjalta.

Alustuksen jälkeen jatketaan pienryhmissä keskustelua siitä, miksi jotkin aiheet kirvoittavat kielenkannat: mikä raivostuttaa, mikä kyllästyttää, mikä sattuu muuten vain sydämeen? Pienryhmät miettivät myös, miten tunnetyöstä voi olla apua tunteisiin käyvissä keskusteluissa. Millaisiin keskusteluihin kannattaa somessa lähteä? Mikä edistää kääntämisen kuvaa julkisuudessa? Mikä vie kääntämistä eteenpäin alan sisäisissä keskusteluissa? Mitä voi oppia omista reaktioistaan?