Työpajojen abstraktit
Minna Ruokonen1, Päivi Kuusi2, Maarit Koponen1 ja Mari Pakkala-Weckström2
1Itä-Suomen yliopisto
2Helsingin yliopisto
Yhteistyöstä varmuutta kääntämisen ja tulkkauksen opetukseen
Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja
_________________________________________________________________________________________________________________
Kääntämisen ja tulkkauksen opetuksessa on totuttu vastaamaan ketterästi teknologian muutoksiin, mutta suuret kielimallit ja tekoäly tuovat mukanaan uudenlaista epävarmuutta. Muuttuuko ammattimaisen kääntämisen ja tulkkauksen luonne tai kysyntä olennaisesti? Miten kääntämistä ja tulkkausta on tekoälyn aikakaudella tarkoituksenmukaista opettaa? Millaisia monikielisen viestinnän ja kieliteknologian osaajia tulevaisuuden työelämässä tarvitaan?
Uskomme, että yhteistyö on paras tapa vastata teknologian herättämään epävarmuuteen. Yhteinen keskustelu tekoälyn vaikutuksesta kääntäjänkoulutukseen onkin jo hyvällä alulla. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opettajien ja tutkijoiden jaoston syysseminaarissa 2023 pohdittiin tekoälyn käytön periaatteita (Koponen & Ruokonen 2024), ja KäTu-työpajassa huhtikuussa 2024 ideoitiin erilaisia tapoja harjoitella tekoälyn käyttöä kursseilla (mm. Alho ym. 2024, Eskelinen ym. 2024) sekä keskusteltiin tekoälylinjauksesta, joka on sittemmin viimeistelty ja tallennettu Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon (Santalahti, Nurminen & Kinnunen 2024).
Pohdittavaa riittää silti edelleen niin makro- kuin mikrotasolla. Millainen koulutus on tulevaisuudessakin houkutteleva ja työllistävä? Miten tekoäly vaikuttaa koko koulutuksen oppimistavoitteisiin ja opetussisältöihin? Millaisten konkreettisten tehtävien avulla tekoälyn kriittistä ja eettistä käyttöä voisi harjoitella? Miten kääntämisen ja tulkkauksen opetuksen ristiinopiskeluverkostoa voisi hyödyntää vastattaessa tekoälyn haasteisiin?
Työpajan tavoitteena on miettiä yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin sekä ideoida konkreettisia opetusmenetelmiä ja -sisältöjä. Voit ehdottaa työpajan vetäjille myös muita aiheita, joista keskustella. Työpajan anti kirjataan Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon.
Työpajaan ovat tervetulleita niin kääntämisen ja tulkkauksen opettajat, tutkijat ja (jatko-)opiskelijat kuin käännös- ja tulkkauskentän ammattilaiset.
Lähteet
Alho, Marjut, Léa Huotari, Veera Hämäläinen, Sakari Katajamäki, Anna Merikallio & Mari Pakkala-Weckström 2024. Tehtäviä tekoälyn käytöstä käännöskurssilla (vain opetusmenetelmävarannon käyttäjille).
Eskelinen, Juha, Turo Rautaoja, Minna Ruokonen & Damon Tringham 2024. Comparing AI, MT and human translation (vain opetusmenetelmävarannon käyttäjille).
Koponen, Maarit & Minna Ruokonen 2024. Tekoäly on täällä – mitä tekee kääntäjänkoulutus? Raportti V jaoston syysseminaarista. Mikael 17:1, 224-229. https://doi.org/10.61200/mikael.138230
Santalahti, Miia, Mary Nurminen & Tuija Kinnunen 2024. Kielitekoäly, konekääntimet ja kääntämisen opetus (Movikon linjaus) (opetusmenetelmävarannon käyttäjille).
Stuart von Wolffa, Tutta Saalinb, Anu Viljanmaac, Erja Tenhonen-Lightfoota
aHelsingin yliopisto; bItä-Suomen yliopisto; cTampereen yliopisto
Työpaja: Palautteen anto tulkkauksen opetuksessa
_________________________________________________________________________________________________________________
Tulkkauksen oppimisessa oikea-aikainen ja -sisältöinen palaute on tärkeää opiskelijoiden taitojen kehittymisen kannalta. (ks. Bartłomiejczyk, 2007; Carsten, Ciobanu, & Mankauskiene, 2021; Chen, & Kruger, 2024; Hummel, & Donner, 2023; Yan, & Fan, 2022). Suoritusten arviointi on kuitenkin vaativa tehtävä, sillä palautteen pitäisi olla perusteltua sekä kohdistua kulloinkin harjoiteltaviin osataitoihin. Opettajana joutuu jatkuvasti tilanteisiin, joissa epävarmuus ja varmuus vuorottelevat, kun yksiselitteisiä vastauksia ei ole välttämättä saatavilla käden käänteessä.
Tulkkauksen luonne ja siten myös tulkkaustaidon harjoittelu on vääjäämättä sidoksissa suorituksen tekevän yksilön ominaispiirteisiin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (ääneen, kehonkieleen, maneereihin), mikä haastaa niin palautteen antajaa kuin palautteen vastaanottajaakin. Kuinka saada opiskelija näkemään ilmiöön tai asiaan kohdistuva palaute keinona kehittyä tulkkaustaidoissaan eikä omaan persoonaansa kohdistuvana arvosteluna? Lisäksi opetuskäytänteet kehittyivät koronavuosien aikana ja sen jälkeen, minkä seurauksena uusi teknologia ja tekniset työkalut, kuten esimerkiksi Zoom, ovat vaikuttaneet opetukseen/koulutukseen.
Työpajan ideana on parhaiden arviointi- ja palautekäytäntöjen jakaminen. Tavoitteena on saada yleiskuva opettaja-/kouluttajayhteisön kokemuksista ja näkemyksistä pienryhmäkeskustelujen avulla.
Työpaja kestää kaksi tuntia, ja lyhyen alustuksen jälkeen jakaudutaan pienryhmiin. Osallistujiksi toivotaan työpajan luonteen vuoksi ensisijaisesti tulkkauksen kouluttajia ja opettajia alan oppilaitoksista. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujille lähetetään linkki, jonka kautta he voivat esittää ennakkotoiveita käsiteltävistä teemoista, kertoa omista arviointikäytänteistään sekä jakaa aiheen herättämiä ajatuksia ennakkoon.
Lähteet
Bartłomiejczyk, Magdalena. (2007). Interpreting quality as perceived by trainee interpreters: Self-evaluation. The Interpreter and Translator Trainer, 1(2), 247-267.
Carsten, Svetlana, Ciobanu, Dragoș, & Mankauskiene, Dalia. (2021). The challenge of evaluating open interpreter training resources: case study of ORCIT. The Interpreter and Translator Trainer, 15(4), 490-505.
Chen, Sijia, & Kruger, Jan-Louis. (2024). A computer-assisted consecutive interpreting workflow: Training and evaluation. The Interpreter and Translator Trainer, 18(3), 380-399.
Hummel, Sandra, & Donner, Mana-Teresa. (Eds.). (2023). Student assessment in digital and hybrid learning environments. Wiesbaden: Springer.
Yan Da, & Fan Qiongqiong. (2022). Online informal learning community for interpreter training amid COVID-19: A pilot evaluation. PLoS ONE 17(11), 1-23.
Kristiina Taivalkoski-Shilov
Turun yliopisto
Työpaja: Kaunokirjallisuuden kääntäminen ja (käännös)teknologia: tutkimuksen, käytännön ja juridiikan näkökulmia
_________________________________________________________________________________________________________________
Työpajan tavoitteena on jakaa tietoa käännösteknologian käyttöön liittyvistä kysymyksistä kaunokirjallisuuden kääntämisessä ja tuoda esiin suomalaisten kaunokirjallisuuden kääntäjien ja muiden alan ammattilaisten näkemyksiä kyseisestä aiheesta. Työpaja on kaksiosainen ja sen kesto on kaksi tuntia. Ensimmäinen osa koostuu kolmesta (à 15 minuuttia, 5 minuuttia kysymyksille ja kommenteille) tieteellisestä esitelmästä, jotka pohjustavat jälkimmäisen osan paneelikeskustelua. Esitelmöitsijöinä on kolme tutkijaa Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeesta Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä. Claudine Borg (Maltan yliopisto) kertoo autoetnografisen tutkimuksensa pohjalta kaunokirjallisuuden kääntäjän teknologiatarpeista käännösprosessin aikana. Lauri Niskanen (Turun yliopisto) puhuu digitaalisista työkaluista, joita voidaan hyödyntää erityisesti lähtötekstin analyysissa, mutta mahdollisesti myös kääntämisen aikana. Maarit Koponen (Itä-Suomen yliopisto) puhuu siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään konekäännöksen jälkieditoinnista ja muusta konekääntämisen käytöstä kaunokirjallisuuden kääntämisessä.
Tämän jälkeen avataan paneelikeskustelu, jossa keskustellaan siitä, minkälaista teknologiaa suomentajat itse kaipaisivat ja millä keinoilla voidaan turvata kirja-alan ammattilaisten asema tekoälyn aikakaudella. Puhujina ovat suomentajat Jaakko Kankaanpää ja Riina Vuokko Kääntäjien ammattiosasto KAOS ry:stä, suomentaja Nina Mäki-Kihniä, joka on Kertova teksti, kääntäjä ja kone ‑hankkeen ohjausryhmän jäsen, sekä Sanaston toiminnanjohtaja, OTM Niina Vettensola. Puheenjohtajana toimii Kristiina Taivalkoski-Shilov, joka on Kertova teksti, kääntäjä ja kone ‑hankkeen vastuullinen tutkija. Lopussa myös yleisö voi osallistua keskusteluun. Paikalle toivotaankin runsaasti kaunokirjallisuuden kääntäjiä ja muita kaunokirjallisuuden ammattilaisia.
Paneeli on Claudine Borgin osuutta lukuun ottamatta suomeksi.
Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 