- Työpaja 1: Käännös- ja tulkkausalan asiantuntijuus muuttuvassa työelämässä ja koulutuksen perinteiset sisällöt: kohti konfliktia vai harmoniaa? Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja, Päivi Kuusi, Minna Ruokonen ja Satu Valkiainen. Työpajan kieli on suomi.
- Työpaja 2: Suomalainen kääntäjätutkimus – paradigman menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Mikaelin teemanumero -työpaja, Turo Rautaoja, Minna Ruokonen ja Tiina Tuominen. Työpajan kieli on suomi.
- Työpaja 3: Rajaseuduilla ja kulkemattomilla korpimailla: Käännöstieteen tulevaisuuden suuntia ja rajoja, Annamari Korhonen ja Riku Haapaniemi. Työpajan kieli on suomi.
- Työpaja 4: Testing interreal translations: a hands-on workshop on translation and virtual worlds, Mattia Thibault, Cláudia Mendes, Xinyan Zhao. Työpajan kieli on englanti.
Työpajojen abstraktit
Päivi Kuusi1, Minna Ruokonen2 ja Satu Valkiainen3
1Helsingin yliopisto
2Itä-Suomen yliopisto
3Tampereen yliopisto
Käännös- ja tulkkausalan asiantuntijuus muuttuvassa työelämässä ja koulutuksen perinteiset sisällöt:
kohti konfliktia vai harmoniaa?
Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto -työpaja
Tulevaisuudessa käännös- ja tulkkausalan asiantuntija työskentelee ehkä monikielisyydestä vastaavana viestintäjohtajana, käännösteknologiakonsulttina, tulkkausteknologian asiantuntijana, käännösdatan kuratoijana, algoritmieditorina – tai miksipä ei kulttuuritulkkina tai artesaanikääntäjänä. Käännös- ja tulkkausalan koulutus antaa jo nyt hyvät eväät moniin erilaisiin tehtäviin harjaannuttamalla opiskelijat muiden muassa monikielisen viestinnän käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, ammattimaiseen tekstien tuottamiseen niin suomeksi kuin muilla kielillä, kielten- ja kulttuurienväliseen vertailevaan tekstianalyysiin ja viestintään, monikieliseen tiedonhakuun sekä kieli- ja käännösteknologian kriittiseen käyttöön. Kieli- ja käännösalan ulkopuolella tätä ei kuitenkaan aina hahmoteta, vaan kääntäminen ja tulkkaus saatetaan nähdä kapeasti mekaanisena koodinvaihtona, jossa ihmisen voi korvata koneella.
Työpajassa pohdimme, miten koulutusohjelmien sisältöä voisi muokata tai paketoida uudella tavalla sellaiseen muotoon, joka tekee myös alan ulkopuolisille näkyväksi koulutuksen antamat monipuoliset valmiudet ja käyttökelpoisuuden eri tehtävissä. Keskustelun virikkeeksi Satu Valkiainen esittelee Tampereen yliopiston Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman opettajille ja opiskelijoille marras-joulukuussa 2025 tekemänsä kyselyn tuloksia. Kyselyssä selvitettiin toiveita uuden opetussuunnitelmatyön pohjaksi: mitä koulutuksessa pitäisi säilyttää, mitä muuttaa ja mitä jättää pois.
Työpajassa visioimme opetussuunnitelmatasolla seuraavia kysymyksiä:
- Miten alan muutoksiin tulisi reagoida opetussuunnitelmissa?
- Mihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin koulutus jo vastaa? Miten tätä voisi tehdä näkyväksi, ymmärrettäväksi ja houkuttelevaksi käännös- ja tulkkausalan ulkopuolisille, sekä tuleville opiskelijoille että työnantajille?
- Mihin koulutus ei vastaa? Mitä uusia sisältöjä opetussuunnitelmiin tarvitaan? Mitä voi vastaavasti karsia?
- Miten sovittaa yhteen uudet uramahdollisuudet ja vanhat hyväksi havaitut sisällöt?
- Miten Kääntämisen ja tulkkauksen opetuksen yhteistyöverkosto (ristiinopiskelu) voi tukea koulutuksen kehittämistä? Onko tarkoituksenmukaista kehittää koulutusta samaan suuntaan vai profiloitua?
Työpajan tavoitteena on miettiä yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin. Voit ehdottaa työpajan vetäjille myös muita aiheita, joista keskustella. Työpajan anti kirjataan Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarantoon.
Työpajaan ovat tervetulleita niin kääntämisen ja tulkkauksen opettajat, (väitöskirja)tutkijat ja opiskelijat kuin käännös- ja tulkkauskentän ammattilaiset.
Turo Rautaoja1, Minna Ruokonen2 ja Tiina Tuominen1
1Turun yliopisto
2Itä-Suomen yliopisto
Suomalainen kääntäjätutkimus – paradigman menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus
Mikaelin teemanumero -työpaja
Työpajassa keskustellaan suunnitteilla olevasta Mikaelin teemanumerosta ”Suomalainen kääntäjätutkimus: paradigman menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus” (suunniteltu julkaisu vuonna 2027). Julkaisun tavoitteena on tarkastella kääntäjää ja kääntäjän toimintaa eri näkökulmista, pohtia kääntäjien ja kääntäjätutkimuksen roolia muuttuvassa yhteiskunnassa ja teknologisessa murroksessa sekä luoda kokonaiskuvaa suomalaisesta kääntäjätutkimuksesta.
Suomessa kääntäjiä on tutkittu runsaasti kaikista kolmesta Chestermanin (2009; ks. myös Hu 2004) hahmottelemasta näkökulmasta, eli niin kulttuurisista (mm. ideologia, historia), kognitiivisista (mm. päätöksenteko, työtyytyväisyys) kuin sosiologisista (mm. verkostot, yhteiskunnallisten muutosten vaikutus) lähtökohdista. Kääntäjätutkimusta ei kuitenkaan ole nostettu kotimaisen käännöstieteellisen julkaisun teemaksi. Teemanumero tarjoaa tilaisuuden koota yhteen tutkimusta, joka tarkastelee kääntäjiä toimijoina eri aikakausina ja eri konteksteissa. Samalla se antaa tilaa metatutkimuksille, teoreettisille ja metodologisille pohdinnoille, yhteistyössä kääntäjien kanssa toteutetuille tutkimuksille sekä katsauksille.
Julkaisimme elokuussa 2025 teemanumeron alustavan kirjoituskutsun, joka poiki seitsemän artikkeliehdotusta määräpäivään mennessä. Ehdotukset luovat julkaisulle monipuolisen perustan, jota on kuitenkin mahdollista edelleen laajentaa uusilla näkökulmilla. Työpajan tavoitteena on käsitellä ehdotusten teemoja, kartoittaa teemanumeron rakennetta, tavoitteita ja painotuksia sekä kuulla potentiaalisten kirjoittajien ajatuksia. Pohdimme, millaisia temaattisia kokonaisuuksia teemanumeroon voisi muodostua ja miten eri lähestymistavat voisivat asettua dialogiin keskenään.
Työpaja toteutetaan pyöreän pöydän keskusteluna, jonka aluksi pidämme lyhyen alustuksen teemanumeron taustasta ja suunnitelmasta. Tämän jälkeen osallistujat voivat esitellä omia ideoitaan sekä mietteitään siitä, millaista suomalaista kääntäjätutkimusta 2020-luvun lopulla tarvitaan.
Kutsumme mukaan kaikki kääntäjätutkimuksesta kiinnostuneet, niin teemanumeroon kirjoittamista harkitsevat tutkijat kuin myös muut, jotka haluavat osallistua keskusteluun kääntäjien asemasta ja tutkimuksen tulevista suuntaviivoista. Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi Mikaeliin on mahdollista kirjoittaa vertaisarvioimattomia raportteja ja keskustelupuheenvuoroja, joten myös ammattikääntäjien näkökulmat ja kokemukselliset katsaukset alaan ovat tervetulleita.
Lähteet
Chesterman Andrew. 2009. ”The name and nature of Translator Studies.” Hermes 42: 13–22. https://doi.org/10.7146/hjlcb.v22i42.96844.
Gengshen, Hu. 2004. ”Translator‐Centredness.” Perspectives 12, nro 2: 106–117.
https://doi.org/10.1080/0907676X.2004.9961494
Annamari Korhonen ja Riku Haapaniemi
Tampereen yliopisto
Rajaseuduilla ja kulkemattomilla korpimailla: Käännöstieteen tulevaisuuden suuntia ja rajoja
Vuonna 2025 järjestettiin useita seminaareja, joissa pohdittiin käännöstieteen tulevaisuutta. Tammikuussa Anthony Pym esitti Tampereella järjestetyssä tulevaisuuteen suuntautuvassa seminaarissa ajatuksen, että käännöstiede saattaa yksinkertaisesti olla tullut tiensä päähän, ja marraskuussa Helsingissä Ritva Hartama-Heinonen toi esiin huolen, että tämä alun perin tulevaisuuden tieteenalaksi profiloitunut ala on muuttumassa menneisyyteen suuntautuvaksi alaksi. Viime vuosina on julkaistu myös runsaasti käännöstieteen muutosta heijastavaa kirjallisuutta (ks. esim. Baumgarten & Tieber 2025; Massey ym. 2023; Sun ym. 2025; Zwischenberger 2025). Aihetta on siis herätty pohtimaan laajalti, joten keskustelua on syytä käydä myös suomalaisessa tutkimuskontekstissa.
Työpajamme tarjoaa tilan keskustelulle ja vaikeillekin kysymyksille käännöstieteen olemuksesta ja painopistealueista. Tarvitaanko muutosta vai pysyvyyttä? Miten tutkimus pysyy muuttuvan alan vauhdissa – vai uhkaako vauhtisokeus? Millaisissa käännöstieteen suunnissa on erityistä elinvoimaa? Millaisia ilmiöitä on mielekästä tutkia käännöstieteellisesti? Milloin kohtaamme rajan, jossa tutkimusta ei ole enää tarkoituksenmukaista mieltää käännöstieteeksi? Haluammeko ja uskallammeko astua tuon rajan toiselle puolelle?
Kahden tunnin mittaiseen työpajaan on kutsuttu puhujia, jotka nostavat ensimmäisen tunnin aikana esiin näkökulmia aiheeseen noin 10 minuutin mittaisissa alustuksissa. Työpajan toinen tunti on varattu yleisökeskustelulle.
Alustavasti sitoutuneet puhujat ja aiheet:
Outi Paloposki – Näkökulmia historiaan ja nykypäivään
Leena Salmi – Teknologiaa ja ajankohtaista tutkimusta
Maiju Strömmer – Kääntämiseen liittyvän tutkimusaiheen lähestyminen käännöstieteen ulkopuolelta käsin
Mira Kainulainen ja Helmi Marttila – Saavutettavuustutkimusta käännöstieteessä vai sen ulkopuolella?
Riku Haapaniemi – Käännöstieteen laajenevat näköalat
Annamari Korhonen – Käännöstieteilijän matka toiselle tutkimusalalle
Kirjallisuus
Baumgarten, Stefan ja Michael Tieber (toim.). 2025. The Routledge Handbook of Translation Technology and Society. Lontoo: Routledge.
Massey, Gary, Elsa Huertas-Barros ja David Katan (toim.). 2023. The Human Translator in the 2020s. Lontoo: Routledge.
Sun, Sanjun, Kangloong Liu ja Riccardo Moratto (toim.). 2025. Translation Studies in the Age of Artificial Intelligence. Lontoo: Routledge.
Zwischenberger, Cornelia (toim.). 2025. In Search of Round Trips: Travelling concepts in translation studies and beyond [Erikoisnumero]. Translation in Society 4:1.
Mattia Thibault, Cláudia Mendes, Xinyan Zhao
InterReality Research Group, PLURAL, Tampere University
Testing interreal translations: a hands-on workshop on translation and virtual worlds
Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 