Työpaja 1 (la 22.4. klo 11.30-13.30) – HUOM! Työpaja alkaa aiemmin ilmoitettua puoli tuntia aikaisemmin!
Hankala asiakas? Joukkoäly ja vertaistuki apuun!
Tiina Kinnunen, Kääntäjämestarin kirja
Minna Ruokonen, Itä-Suomen yliopisto
Erja Vottonen, Itä-Suomen yliopisto
Tässähän on vain pari sanaa, miten sä voit laskuttaa niistä 50 euroa?
Mitä sä termilistaa kyselet, etkö sä ole kääntäjä? Kato sanakirjasta!
Tää oli tosi huono käännös, ihan kamalasti virheitä.
Miksi tähän nyt tarvitsee kaksi tulkkia, eihän tää kestä kuin neljä tuntia?
Mikä ihmeen tulkkikoppi? Eikö sitä nyt voi vaan mikrofoniin puhua?
Asiakkaiden kanssa neuvotteleminen ja käännös- ja tulkkauspalveluiden erityisluonteen selittäminen ei aina ole helppoa. Tämä työpaja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla haastavia asiakasviestintätilanteita roolipelissä, jakaa kokemuksia neuvottelusta ja asiakkaista ja miettiä toimivia neuvottelutekniikoita yhdessä muiden työpajaan osallistuvien kanssa. Työpaja on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille kääntäjistä ja tulkeista alan opettajiin ja opiskelijoihin.
Työpajaan ilmoittautuneet saavat etukäteen kuvauksen 10–15 skenaariosta, ja he voivat myös ehdottaa lisää skenaarioita omien kokemustensa perusteella. Työpajassa osallistujat jaetaan pienryhmiin. Kukin pienryhmä toteuttaa 2–3 skenaariota siten, että kaksi ryhmäläisistä esittää asiakasta ja kaksi kääntäjää. Tämän jälkeen kootaan yhdessä toimivia neuvottelutaktiikoita ja mietitään avoimia kysymyksiä.
Työpaja perustuu vuoden 2016 KäTu-symposiumissa ideoituun roolipeli-opetusmenetelmään, jota on kehitetty edelleen ja jota Minna Ruokonen ja Erja Vottonen ovat kokeilleet opetuksessaan. Työpajassa yhdistävät voimansa Kääntäjämestarin kirja (http://www.kaantajamestarinkirja.fi/) ja Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto (http://www.sktl.fi/liitto/jaostot/v-opettajat-ja-tutkijat/toiminta/kaantamisen-ja-tulkkauksen-opetu/). Työpajan keskustelua hyödynnetään sekä Kääntäjämestarin kirjan että menetelmävarannon kehittämisessä.
Työpaja 2 / Workshop 2 (pe 21.4. klo 16-18 / Fri 21 Apr 4-6 pm)
Professional and/vs. Non-Professional: Is translation at risk?
David Orrego-Carmona
Aston University, UK / University of the Free State, South Africa
The last thirty years have radically changed translation. Translation activities have acquired a larger social dimension and general users of translation have become non-professionals, volunteers, and fansubbers who can also perform translation by themselves. Traditionally, translation was considered an activity involving a sender, a receiver, and a translation agent mediating between the first two. The new modes of translation however portray a reality in which the receiver can also act as mediator, thus assuming a dual role with multiple functions.
The repercussions of non-professional translation vary depending on the stakeholders. For Translation Studies, this means that our understanding of translation should be expanded to account for these emergent forms of translation (Cronin 2012; O’Hagan 2016). For companies, non-professional translation has become a way to feel closer to the users, to integrate them in their procedures and, in some cases, a form of free advertising (Dodd 2011; Kelly 2013). For professionals and professional organizations, these changes constitute a sign of lack of professionalism and undermine an already weak and underestimated profession (Cornu 2013). In the professional side, some actually claim crowdsourcing and other volunteer initiatives are simply an undercovered strategy for companies to leverage free labor.
In such a multifaceted scenario, the only thing that has been made clear with the advance of non-professional translation is the difficulty to state the reach of it and to predict how things will unfold in the future. Regardless of the complexity, we now have a relatively large body of literature on non-professional translation that can help to shape our understanding of the current situation and envisage future developments.
Workshop methodology
This workshop will provide a space to openly discuss professional and non-professional translation, considering perspectives coming from the translation profession and academia. An initial literature review will be used to open the panel. This review will include research on fansubbing, crowdsourcing, volunteer translation, among other areas of non-professional translation. This will serve to highlight the most salient issues and the progress that has been made in the conceptualization of professional and non-professional translation. Based on the review, some questions are proposed to open the panel discussion:
- How does the consolidation of non-professional translation redefine the translation profession?
- Is it possible that non-professional translation will lead us back to an idea of translation being literal?
- What is the impact of non-professional translation in contexts without a solid translation market or even without translator training?
- Should professionals be afraid? Should trainers be afraid?
- Can we say non-professional translations are of lower quality or should we revise the concept of quality altogether?
Invited panelists, including scholars and practitioners, will start the discussion by commenting on the issues addressed in the opening statements. Workshop participants will be invited to also contribute with their own views and ask questions in an interactive manner.
This workshop will probably conclude with more questions than answers, but opening the room for this discussion will help us face the diversification of translation in the 21st century.
Publication bibliography
Cornu, Jean-François (2013): De Barcelone aux bords du Rhin : le doublage et le sous-titrage au fil des congrès. In L’écran traduit 2 ((automne 2013)), pp. 107–122. Available online at http://ataa.fr/revue/archives/2162.
Cronin, Michael (2012): Translation in the digital age. London, New York: Routledge.
Dodd, Sean Michael (2011): Crowdsourcing: Social[ism] Media 2.0. In Translorial: Journal of the Northern California Translators Association. Available online at http://translorial.com/2011/01/01/crowdsourcing-socialism-media-2-0/, checked on 8/29/2016.
Kelly, Nataly (2013): There’s Big Money in Crowdsourced Translation – Or Is There? Common Sense Advisory. Available online at http://www.commonsenseadvisory.com/Default.aspx?Contenttype=ArticleDetAD&tabID=63&Aid=3023&moduleId=390, checked on 10/24/2012.
O’Hagan, Minako (2016): Massively Open Translation: Unpacking the Relationship Between Technology and Translation in the 21st Century. In International Journal of Communication 10, pp. 929–946.
Työpaja 3 (pe 21.4. klo 9-11)
Riittämättömyydestä voimaantumiseen: kääntämisen ja tulkkauksen opettajat moninaisten vaatimusten ristipaineessa
Päivi Kuusi, Anne Rautiainen ja Minna Ruokonen, Itä-Suomen yliopisto
Käsi sydämelle, kääntämisen ja tulkkauksen opettaja: Vastaako osaamisesi EMT:n kouluttajaprofiilin vaatimuksia? Oletko ehtinyt sekä tahkota tohtorintutkinnon käännöstieteestä että hankkia usean vuoden päätoimisen työkokemuksen käännösalalta? Hallitsetko kääntämisen pedagogiikan ja didaktiikan? Sujuuko käännösten arviointi kuin tanssi? Vai oletko joskus kokenut riittämättömyyden tunnetta erilaisten vaatimusten ristipaineessa? Jääkö aikaa tutkimukselle? Entä oman osaamisen kehittämiselle ja työstä palautumiselle?
Työpajassa pohditaan yliopistojen kääntämisen ja tulkkauksen opettajiin kohdistuvia monenlaisia vaatimuksia työhyvinvoinnin näkökulmasta ja etsitään yhdessä selviytymiskeinoja. Nostamme keskusteluun mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Täyttääkö kukaan meistä niitä vaatimuksia, joita EMT:n kouluttajaprofiili ja yliopisto työnantajana asettavat? Entä täyttikö kukaan meistä näitä vaatimuksia opettajan uransa alussa?
- Miten tasapainottelemme erilaisten vaatimusten keskellä? Jos panostaa opetuksen kehittämiseen, kärsiikö tutkimus? Jos panostaa tutkimukseen, ehtiikö tehdä käännös- tai tulkkaustöitä?
- Minkä osa-alueiden kehittäminen on erityisen haastavaa? Käännösalan muutoksiin reagoiminen, opetustaitojen kehittäminen, käännöstieteellisen tutkimuksen seuraaminen…?
- Miten kehitämme osaamistamme eri osa-alueilla?
- Näkyvätkö usein mahdottomilta tuntuvat vaatimukset työhyvinvoinnissa?
- Koemmeko riittämättömyyttä? Miten käsittelemme sitä?
- Miten huolehdimme omasta jaksamisestamme?
Työpajan aluksi vetäjät pitävät lyhyen alustuksen kääntämisen ja tulkkauksen opettajiin kohdistuvista pätevyysvaatimuksista (ks. Kuusi, Rautiainen & Ruokonen 2016: 34–39). Alustuksen jälkeen yllä esitettyjä kysymyksiä käsitellään pienryhmissä, joiden teemat täsmennetään ennen symposiumia työpajaan ilmoittautuneiden toiveiden perusteella. Tavoitteena on jakaa kokemuksia ja selviytymiskeinoja sekä auttaa vapautumaan turhista riittämättömyyden tunteista.
Tule, avaudu, voimaannu!
Viitteet
Kuusi, Päivi, Anne Rautiainen & Minna Ruokonen 2016. Vertaistuesta virtaa opetukseen: Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto monimuotoyhteisönä. Teoksessa: Ritva Hartama-Heinonen, Marja Kivilehto & Minna Ruokonen (toim.) MikaEL. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 9: 33–52. Saatavissa: https://sktl-fi.directo.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/mikael-vol-9-2016/ [viitattu 19.12.2016].
Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 